Seiso vahvana, osa 2

Maailma tarjoaa omanlaisensa käsityksen itsearvosta, mutta se keskittyy edelleen minään. Se kehottaa meitä olemaan vahvoja, älykkäitä, viehettäviä, menestyviä, itsenäisiä ja varmoja omista kyvyistämme. Jumalan tie on toinen. Roomalaiskirjeen luku 12 opettaa, että arvomme on erotettu teoistamme. Todellinen nöyryys ei tarkoita, että ajattelisimme itsestämme vähemmän – se tarkoittaa, että ajattelemme itseämme vähemmän. Meistä tulee sellaisia kuin Jumala on tarkoittanut, ei sellaisia kuin kulttuuri vaatii. Identiteettimme ei rakennu suorittamiselle vaan armolle. Maailma sanoo: "Usko itseesi." Jumala sanoo: "Usko minuun – ja tiedä, että minä uskon siihen, mitä olen sinussa muovaamassa."

Uskomme itseemme on epävakaata, mutta Jumalan uskollisuus on muuttumatonta. Hän saattaa loppuun sen, minkä aloittaa. Hän on sitoutunut viemään päätökseen sen työn, jonka hän on meissä aloittanut.

Jumala ei hermostu heikkouksistamme eikä yllätu kamppailuistamme.

Tämän tähden Luukkaan 15. luvun isä juoksee kotiin palaavaa poikaansa vastaan. Ei siksi, että poika olisi vaikuttava, vaan koska isän sydän on täynnä uskoa, toivoa ja rakkautta. Isä palauttaa arvon ennen kuin hän korjaa käyttäytymisen. Hän pukee viitan, sormuksen ja sandaalit pojalle, joka ei ole ansainnut niitä millään. Tämä on seurakunnan tehtävä: antaa ihmisille takaisin heidän todellinen arvonsa, ei luettelemalla heidän epäonnistumisiaan, vaan paljastamalla Isän sydän.

Terve minäkuva kasvaa Jumalan rakkauden maaperässä. Se kasvaa, kun nöyrrymme sen alle, mitä Jumala sanoo meistä, sen sijaan, että nöyrtyisimme sen alle, mitä tunteemme tai menneet kokemuksemme sanovat. Se kasvaa, kun lakkaamme olemasta omien haavojemme vankeja ja alamme elää ulospäin antamisessa, palvelemisessa ja luottamuksessa. Se kasvaa, kun kieltäydymme rakentamasta identiteettiämme sosiaalisen paineen, statuksen tai suorittamisen varaan. Se kasvaa, kun uskomme enemmän Jumalan hyvyyteen kuin omaan kykyymme.

Terve minäkuva kasvaa, kun hyväksymme, että Jumalan näkemys meistä on vakaampi kuin oma näkemyksemme itsestämme.

Näin tulemme lupaukseen – lupaukseen, joka on tarpeeksi vahva kantamaan minkä tahansa elämän painon: "Älä pelkää, minä olen kanssasi, älä arkaile, minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä." Kukaan ei koskaan jää paitsi asettamalla Jumalan etusijalle. Terve minäkuva ei ole meluisa tai ylpeä. Se on rauhallinen, juurtunut, luottavainen Jumalaan ja kykenevä seisomaan pystyssä – ei omien voimien vuoksi, vaan jumalallisen tuen ansiosta. Sinua tuetaan. Sinua vahvistetaan. Sinua autetaan. Et ole koskaan yksin. Ja Isän käsissä et ole koskaan "vain joku" – olet Hänen.